Riita-asiat

Yleisesti

Riita-asia alkaa usein toiselle osapuolelle tehdyllä vaatimuksella, joka voi olla esimerkiksi lasku tai reklamaatio. Mikäli vastapuoli ei hyväksy vaatimusta tai ei ota siihen lainkaan kantaa, asia on voitava viedä eteenpäin. Tässä vaiheessa tulee harkittavaksi asianajajan apu. Oikeudellisesta näkökulmasta riita-asiassa on lähes poikkeuksetta kysymys rahasta. Kyse voi olla maksamattomasta velasta, ostetun asunnon virheestä ja siihen liittyvästä hinnan alennuksesta, autokaupasta tai mistä tahansa sopimussuhteesta, joka on mennyt pieleen ja toinen osapuoli kokee haluavansa siitä hyvitystä.

Riita-asiassa on tietenkin lähtökohtana se, että asia sovitaan. Ja pääsääntöisesti näin tapahtuukin. Yleensä asian taustalla voi olla vaikkapa velallisen tilapäinen maksukyvyttömyys ja pienen neuvottelun jälkeen saadaan aikaiseksi molempia osapuolia tyydyttävä maksusuunnitelma. Toisaalta huonosti korjatun auton remonttilasku voi pudota merkittävästi asianajajan soitettua korjaamolle eikä riidalle ole enää aihetta.

Joissakin tilanteissa riitapuolten näkökulmat eivät kohtaa eikä sopimukseen päästä. Tässäkin voi olla kyse vain periaatteellisista riidoista, jotka ratkeavat siinä vaiheessa, kun kummallakin osapuolella on pätevät juristit, jotka osaavat katsoa juttua ulkopuolisena. Mikäli näin ei tapahdu, juttu etenee lopulta tuomioistuimeen.

Oikeusapu ja oikeusturvavakuutus

Oikeusavusta annetun lain mukaan oikeusapua annetaan valtion varoin henkilölle, joka tarvitsee asiantuntevaa apua oikeudellisessa asiassa ja joka taloudellisen asemansa vuoksi ei kykene itse suorittamaan sen hoitamisen vaatimia menoja.

Riita-asiassa oikeusapua voidaan myöntää niin kantajalle kuin vastaajallekin, mikäli lain edellytykset täyttyvät.

Oikeusavusta voit lukea enemmän tästä linkistä.

Mikäli olet ottanut esimerkiksi kotivakuutukseen liittyen oikeusturvavakuutuksen, oikeudenkäyntikulusi voidaan korvata tästä vakuutuksesta.

Linkkejä:

Oikeuslaitoksen sivut

Riita-jutun kulku tuomioistuimessa

Haastehakemus
Riitainen asia tulee vireille tuomioistuimessa haastehakemuksella. Ennen haastehakemuksen jättöä menestymisen edellytykset on arvioitava tarkasti. Pelkästään oikeassa olemisen tunne ei riitä tuomioistuimessa näytöksi. Se osapuoli, joka jotain vaatii, on näytettävä toteen vaatimustensa oikeellisuus. Oikeustieteessä puhutaan näyttötaakasta ja sen riittävyytenä mainitaan usein se, että näyttö tekee jommankumman osapuolen kannasta todennäköisemmän.

Mikäli päädytään siihen, että juttu viedään tuomioistuimeen, asiassa laaditaan käräjäoikeudelle toimitettava haastehakemus. Haastehakemus on koko oikeudenkäynnin perusta ja huonosti laadittu haastehakemus voi tulla kalliiksi. Hyvin laadittu ja perusteltu haastehakemus voi johtaa myös siihen, että vastaajalta löytyykin sovintohalukkuutta.

Haastehakemuksen saavuttua käräjäoikeuteen juttu tulee vireille. Käräjäoikeus tarkistaa, että haastehakemus täyttää lain edellyttämät vaatimukset ja että se voi toimia oikeudenkäynnin perustana.

Vastaajan vastaus
Asian vireilletulon jälkeen käräjäoikeus haastaa haastehakemuksessa ilmoitetun vastaajan vastaamaan kanteeseen eli toisin sanoen käräjäoikeus kehottaa ilmoittamaan vastustaako vai myöntääkö hän kanteessa esitetyt vaatimukset. Haastamisen tulisi tapahtua viipymättä, mutta joskus haastaminen voi viivästyä vaikkapa pakoilevan velallisen takia. Haasteessa vastaajalle annetaan määräaika, johon mennessä vastaus tulee toimittaa. Määräaika on hieman käräjäoikeudesta ja jutun laadusta riippuen 14 päivästä 30 päivään. Määräaikaa voidaan lähtökohtaisesti pidentää perustellusta pyynnöstä.

Hyvin laadittu vastaus on vastaajan kannalta yhtä tärkeä kuin mainittu haastehakemus kantajalle. Mikäli vastaaja ei vastaa lainkaan tai ilmoittaa asiassa merkityksettömiä seikkoja, käräjäoikeus voi ratkaista asian välittömästi yksipuolisella tuomiolla. Toisaalta hyvin laadittu vastaus voi johtaa siihen, että kantaja toteaa häviämisriskinsä liian suureksi ja sovintohalukkuutta alkaa löytyä.

Vastauksen saavuttua käräjäoikeudelle käräjäoikeus arvioi mahdollisten lisälausumien pyynnön tarpeen ja sen onko juttu valmis vietäväksi eteenpäin. Tämä voi tarkoittaa sitä, että asiassa järjestetään suullinen valmistelu ja pääkäsittely.

Suullinen valmistelu riita-asiassa
Tässä menettelyssä käräjäoikeus kutsuu istuntoon kantajan ja vastaajan ja tarkoituksena on saattaa aiemmin kirjallisessa menettelyssä aloitettu juttu siihen kuntoon, että juttu voidaan viedä pääkäsittelyyn. Käytännössä suullisessa valmistelussa käydään läpi käräjäoikeuden ennalta laatima yhteenveto, joka on koottu kantajan vaatimuksista perusteineen ja vastaajan vastauksesta perusteineen. Yhteenvetoon sisältyy myös koko jutun todistelu. Suullisessa valmistelussa käräjäoikeus kehottaa asianosaisia sovintoon ja valmistelussa sovinnonmahdollisuus selvitetäänkin tarkasti.

Pääkäsittely
Käräjäoikeus voi määrätä pääkäsittelyn istuttavaksi heti suullisen valmistelun jälkeen tai myöhemmin erikseen sovittuna ajankohtana. Pääkäsittelyyn kutsutaan kantaja ja vastaaja sekä nimetyt todistajat. Käräjäoikeuden kutsuissa on mainittu ne uhat, jotka seuraavat sitä osapuolta, jos tämä ei saavukaan pääkäsittelyyn. Uhkana voi olla jutun sillensä jättäminen tai jutun ratkaiseminen yksipuolisella tuomiolla vaatimusten mukaan. Niin ikään osapuolia on voitu kutsua paikalle myös henkilökohtaisesti sakon uhalla. Uhkasakon määrä on yleensä 200-500 euroon.

Käräjäoikeuden pääkäsittely etenee pääsääntöisesti samaa kaavaa noudattaen:
– Paikallaolijoiden tarkastaminen, esteet pääkäsittelyn aloittamiselle/käräjäoikeus
– Käräjäoikeus käy läpi yhteenvedossa esitetyt kantajan ja vastaajan vaatimukset
– Kantaja ja vastaaja perustelevat kantansa vuorollaan
– Käräjäoikeus ottaa vastaan ensin kantajan kirjallisen todistelun ja sen jälkeen vastaajan. Molemmilla osapuolille annetaan mahdollisuus lausua todistelusta.
– Käräjäoikeus ottaa vastaan henkilötodistelun samassa järjestyksessä kuin kirjallisen todistelun.
– Todistelun päätyttyä sekä kantaja että vastaaja esittävät loppulausuntonsa eli kokoavat juttunsa perusteet tiiviiseen muotoon käydyn todistelun kautta.

Pääkäsittelyn jälkeen käräjäoikeus päättää julistaako se ratkaisunsa heti vai antaako se myöhemmin niin sanotun kansliatuomion, joka riitajutuissa onkin selvänä pääsääntöä. Lähtökohtaisesti tuomio tulee antaa kahden viikon kuluessa pääkäsittelystä.

Tuomion saamisen jälkeen tulee arvioitavaksi se tyydyttääkö tuomio. Ratkaisun antamisen jälkeen asiassa on ilmoitettava tyytymättömyyttä viikon kuluessa. Valitus hovioikeuteen on annettava 30 päivän kuluessa ratkaisun antamisesta. Vastainen tuomio ei tarkoita asian viemistä hovioikeuteen vaan sitä, että käräjäoikeuden perustelut on luettava tarkoin. Vasta tämän jälkeen valittamisen järkevyys voidaan arvioida. Periaatteen puolesta valittaminen voi tulla kalliiksi.